Hornhinna = Sarveiskalvo
Lins = Mykiö
Regnbågshinna ”Iris” = Värikalvo ”Iiris”
Glaskroppsrummet = Lasiaistila
Senhinna = Kovakalvo
Åderhinna = Suonikalvo
Näthinna = Verkkokalvo
Gula fläcken = Keltainen täplä
Papillen = Papilla
Synnerv = Näköhermo

 
Tavallisin syy iäkkäiden ihmisten näön heikkenemiseen ovat keltaisessa täplässä tapahtuvat ikämuutokset, joita myös kutsutaan makuladegeneraatioksi (AMD), joka lisääntyy voimakkaasti länsimaissa. Ruotsissa noin 300 000 ihmistä kärsii tästä sairaudesta. Keltatäplä on piste silmän verkkokalvossa, jota tarvitaan näöntarkkuutta varten. Siinä näkösolut ovat tiheämmässä kuin verkkokalvon muissa osissa. Tämän silmän osan ansiosta näkömme on tarkka ja erotamme värit sekä tunnistamme kasvoja.

Mitä keltatäplän ikämuutokset tarkoittavat?

Keltatäplän ikämuutokset on varsin tuntematon sairaus useimmille ihmisille, siitä huolimatta että makuladegeneraatio on tavallisin syy ikääntyneiden näön heikkenemiseen. Näöntarkkuus heikkenee keltaisessa täplässä tapahtuvien muutosten johdosta. Yksityiskohtien erottaminen vaikeutuu ja esineet nähdään sumeina tai väärän muotoisina. Tavallinen oire on myös, että suorat viivat nähdään vääristyneinä. Ikääntymisen myötä elimistön on yhä vaikeampi puhdistautua kuona-aineista. Tämän johdosta verkkokalvoon syntyy kerrostumia, jotka heikentävät näkösolujen ravinnonsaantia. Silmän muutokset johtavat näkökentän keskiosan näöntarkkuuden heikkenemiseen.

AMD:n kaksi tyyppiä

AMD:ta on kahta tyyppiä, kostea ja kuiva. Kuiva AMD on tavallisempi ja kattaa noin 85 % kaikista tapauksista. Kostea tyyppi, joka on huomattavasti vakavampi, kattaa noin 10 %. Kuiva tyyppi saattaa ajan myötä muuttua kosteaksi.

Kuivan AMD:n ensimmäisiä oireita ovat näkökenttään ilmaantuvat sokeat kohdat, kuten kirjainten häviämistä lukiessa tai aukon ilmestyminen viivan keskelle. Näön heikkeneminen jatkuu hitaasti, eikä yleensä johda laajoihin näkövammoihin. Tänä päivänä AMD:n kuivaan muotoon ei ole olemassa lääketieteellisiä hoitoja.

Kostea AMD alkaa usein esineiden ääriviivojen ja suorien viivojen vääristymisellä. Sairauden edetessä yksityiskohtien erottaminen huononee entisestään ja loppuvaiheessa ihminen ei pysty lukemaan, katselemaan televisiota tai tunnistamaan kasvoja. Kostea AMD aiheutuu verisuonten sairastumisesta. Niistä vuotaa verta ja nestettä verkkokalvoon vahingoittaen keltatäplää ja siten keskeisnäköä.

Muut ikäperäiset silmäsairaudet

Harmaakaihi – Katarakti

Harmaakaihi on myös ikäperäinen silmäsairaus. Oireet ovat hitaasti etenevä näön heikkeneminen sekä lisääntynyt valoherkkyys johtuen mykiön solujen kuolemasta ja harmaantumisesta. Silmään kertyy proteiinia, joka sumentaa mykiön. Tämän johdosta valo ei esteettä pääse verkkokalvolle ja myös fokusointi häiriintyy. Tätä voidaan verrata ikkunaan, joka muuttuu yhä likaisemmaksi ja läpinäkymättömämmäksi.

Viherkaihi – Glaukooma

Viherkaihi on silmäsairaus, joka vahingoittaa silmän näköhermoa ja aiheuttaa siten asteittaista näön heikkenemistä. Aikaisemmin sairauden syynä pidettiin kohonnutta silmäpainetta, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että viherkaihin aiheuttaja on geenimutaatio. Tavallisimmalle viherkaihin muodolle, primaariselle avoinkulmaglaukoomalle, tunnusomaista on näköhermon hermokudoksen hidas surkastuminen. Tämä aiheuttaa näkökenttäpuutoksia (näkökentän äärialueilla), ja johtaa joissakin tapauksissa vakavaan näkövammaan. Toisessa, epätavallisemmassa muodossa, sulkukulmaglaukoomassa painekohtaus aiheuttaa kovaa särkyä ja silmän valumista ja punoitusta. Paineen nousun vuoksi sarveiskalvo turpoaa, jonka johdosta näkö sumenee ja valopisteiden ympärille muodostuu värilliset renkaat. Yleisoireet kuten kivut ja pahoinvointi ovat tällöin myös tavallisia.